environment icon

Ympäristö

Ympäristöasioiden edelläkävijä

Westenergyllä jätelaatua tarkkaillaan pistokokein ja jätteenpolton päästötasoja mitataan tarkkaan. Seurantajärjestelmän avulla nähdään, mihin suuntaan päästöt kehittyvät. Haluamme, että toimintamme on aina tehtyjen päätösten ja tavoitteiden mukaista ja täyttää ympäristöluvan ehdot.

Jätelaadun tarkastaja Laura Valtari ja ympäristöpäällikön sijainen Juha Ripatti tietävät hyvin, minkälaista jätettä Länsi-Suomen kunnista lähtee energiantuotantoon. Työssään Laura tekee pistokokeita Westenergylle saapuviin kuormiin nähdäkseen, onko niissä polttoon kuulumatonta jätettä tai jotain, mikä voi vahingoittaa jätteenpolttolaitoksen koneistoa. Tavoitteena on tarkastaa 100 kuormaa vuodessa.

-Kun tarkastan kuormaa, katson ensin silmämääräisesti, miltä kuorma näyttää. Välillä näen heti, että jätteen laatu on hyvää. Silloin käyn talikolla läpi noin neljäsosan kuorman jätteestä, kun muussa tapauksessa tarkastan puolet kuormasta. Sen jälkeen lajittelen jätteet punnitsemista varten. Jätteen nosteleminen on raskasta, ja tämä onkin melko fyysistä työtä. Tarkastuksen jälkeen teen raportit ja laskelmat, joihin myös liitän kuormista ottamani kuvat. Seuraamme dataa kuukausittain sekä vuositasolla, kertoo Laura.

Westenergyn jätelaadun tarkastusmenetelmät ovat suomalaisessa mittakaavassa liki tieteellisellä tasolla. Tarkastuksista saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla voidaan vaikuttaa kuormien laatuun. Koska jäte on Westenergyn polttoainetta, kuormien laatu vaikuttaa poltosta tuleviin päästöihin. Paremmalla jätelaadulla saadaan pienemmät päästötasot pienemmällä puhdistuskemikaalien käytöllä.

Juhan tehtävä on valvoa, että laitoksen toiminta noudattaa ympäristölainsäädäntöä ja yrityksen omia ympäristötavoitteita. Hän seuraa laitoksen ympäristöjärjestelmän toimintaa ja mittauksia sekä valvoo, että laitos toimii kokonaisuudessaan ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Tämän ohella Juha seuraa lainsäädännön kehitystä muun muassa Energiateollisuuden ympäristötoimikunnan puitteissa ja tuo tietoa laeista ja asetuksista eteenpäin koko organisaatioon.

Trendinä jätelaadun heikkeneminen

Kattilasta tulevat raakakaasut antavat paljon tärkeää tietoa laitoksen toimintaan suoraan vaikuttavasta jätteen laadusta. Kun Laura ja Juha havaitsevat korkeita päästötasoja esimerkiksi puhdistuslaitteiston edellä tai löytävät jätteestä sinne kuulumattomia esineitä, he ottavat asian esille jätteentoimittajien kanssa. Westenergy tekee läheistä työtä myös viranomaisten kanssa jätelaadun parantamiseksi. Vuonna 2017 oli kahdeksan kuormaa käännytettävä takaisin toimittajille. Ne kattoivatkin merkittävän osan viranomaisille tehdyistä häiriöilmoituksista.

– Heikkolaatuisempaa jätettä oli viime vuonna liikkeellä runsaasti erityisesti sellaisissa kuormissa, jotka tulivat varsinaisen toiminta-alueemme ulkopuolelta. Vaikka tavalliset kotitaloudet vaikuttavat lajittelevan jätteensä edelleen kohtuullisen hyvin, jätelaadun heikentyminen ja sitä seuraava paine päästötasojen nousulle on valitettavan selkeä trendi, vaikka pitoisuudet meillä vielä ovatkin selkeästi alle raja-arvojen, kertoo Juha.

Päivittäisiä ympäristötekoja

Westenergy pitää päästötasot matalina puhdistamalla epäpuhtauksia sisältävät savukaasut, ja laitos voikin ylpeillä jopa 99 %:n puhdistusteholla.

– Aloitimme vuonna 2017 uuden päästölaskentajärjestelmän käyttöönoton. Nämä järjestelmät laskevat puhdistusprosessin jälkeen tarkasti, millaista savukaasua piipusta tulee ulos, ja varmistavat, että voimme seurata ympäristölupamme vaatimuksia. Poltosta tulevista raakakaasuista mittaamme esimerkiksi suolahapon ja rikkioksidin, jotka aiheuttavat päästöjä. Kun tiedämme pitoisuudet, voimme syöttää puhdistuskemikaaleja juuri oikean määrän. Näin järjestelmämme pystyvät puhdistamaan nämä epäpuhtaudet. Mitä enemmän niitä on, sitä enemmän ne rasittavat ja kuluttavat laitostamme, harmittelee Juha ja jatkaa:

-On tärkeää, että jätteestä otetaan pois vaaralliset aineet. Parhaiten tämä onnistuu siten, että ihmiset lajittelevat jätteensä tehokkaasti ennen niiden päätymistä jätteenpolttolaitokselle, mutta myös meidän puhdistusjärjestelmämme estää osaltaan niiden päätymistä luontoon. Toimitusjohtajamme sanookin osuvasti, että olemme ”ympäristön munuainen”. Kun poltosta syntyvä pohjakuona käsitellään yhteistyökumppanimme Suomen Erityisjätteen laitteistolla, sitä voidaan uusiokäyttää esimerkiksi maanrakennuksessa, kuten kevyen liikenteen väylien rakentamisessa. Myös kuonaan päätyneet ja siitä käsittelyssä erotellut metallit voidaan kierrättää. Tällä tavalla jätteestä tulee jälleen uutta raaka-ainetta.

Westenergyn toiminta palvelee ympäristöä usealla tavalla. Laitos vähentää kaatopaikkatilan tarvetta hävittämällä ja uusiokäyttämällä jätteitä, mikä puolestaan pienentää metaanipäästöjä. Kaukolämmön ja sähkön tuotannollaan laitos lisäksi vähentää myös fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn tarvetta energiatuotannossa ja alentaa hiilidioksidipäästöjä.

Westenergy on Suomen ainut jätteenpolttolaitos, jossa jätelaadun tarkistus hipoo tiedettä.

Valvomme jätteen laatua kattavilla näytteenotoilla ja mittaamme tarkasti polttamisprosessin tuottamia päästöjä.

Luvat ja asetukset

Vuonna 2017 Westenergylle myönnettiin uusi ympäristölupa savukaasupesurin rakentamiseen. Uusi lupa oikeuttaa muun muassa 200 000 tonnin polttokapasiteettiin. Westenergyllä kuitenkin katsottiin, että uusi lupa ei vastaa vesienhallinnan osalta jätteenpolton EU-tason vaatimuksia, joten lupapäätökseen päätettiin hakea muutosta. Hakemus on pantu vireille keväällä 2018.

Savukaasupesurihankkeen myötä Westenergy voi vastata EU:ssa työn alla olevan, jätteenpolton parasta mahdollista tekniikkaa määrittelevän BREF-asiakirjan, uusiin tiukentuviin päästörajoituksiin. Vuoden 2017 aikana oli myös kotimaassa valmisteilla useita poliittisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka koskettavat Westenergyä tulevaisuudessa:

-Niin sanottu MARA-asetus astui voimaan 1.1.2018. Sen myötä eräiden jätteiden hyödyntämiseen maanrakennuksessa ei tarvita enää raskasta ympäristölupaprosessia, mikä saattaa tulevaisuudessa huomattavasti helpottaa jätteenpoltosta syntyvän pohjakuonan hyödyntämistä. Samoin kemikaalilainsäädännössä vaatimukset ovat kiristyneet muun muassa REACH-asetuksen takia. Lähitulevaisuudessa osana maakuntauudistusta toteutuva ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhdistyminen vaikuttaa meihin niin ikään, kertoo Juha.